Ylitornion kirkko on monen sukupolven kokema ja tuntema paikka, joka on yhtä paljon osa Ylitornion kylän historiaa kuin sen nykyhetkeä. Sen upeat sisätilat ja majestetti kertovat tarinoita menneisyydestä ja heijastavat maan ja sen asukkaiden tunteita.
Kirkon rakentaminen oli monimutkainen ja merkittävä tapahtuma, joka heijasteli paitsi arkkitehtuurillisia suuntauksia myös yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Ylitornion kirkon tarina on kiehtova esimerkki yhteisön sitkeydestä ja uskonnollisen identiteetin säilyttämisestä.
Ylitornion kirkko ei ole kasvanut yhdessä yössä. Sen rakentaminen 1930-luvulla oli pitkä prosessi, jossa vanhan kirkon tilalle nousi uusi, modernisoitu ja monipuolinen rakennus.
Talvisodan vaikutus näkyy selvästi kirkon rakentamisessa. Rahoitus ja resurssit joutuivat yllättäviin muutoksiin, mikä viivästytti rakennustöitä ja vaati yhteistyötä ja sitkeyttä.
Tärkeät rakennusvaiheet
Arkkitehti Gunnar Wahlroos oli avainasemassa uuden kirkon luomisessa. Hänen suunnittelemansa kirkko on näyttävä ja vaikuttava. Rakennusvuosia ovat 1939–1940.
Naisten panos kirkon rakentamisessa oli merkittävä. Heidän sitoutumisensa ja työnsä olivat ratkaisevia uuden kirkon syntymisessä. Tämänkaltainen yhteisöllinen panos on tärkeä osa kirkon tarinaa. Yksinkertaisesti sanottuna ilman heitä tämä kirkko ei olisi nykyisellä muodollaan.
Yhteys menneisyyteen
Ylitornion kirkko on rakennettu vanhan kirkon paikalle. Vanhasta kirkosta on jäljellä kuitenkin arvokas osa: puinen kellotapuli, joka on suunnitteluineen upea esimerkki menneen ajan arkkitehtuurista. Tämä 1816–1819 valmistunut rakennus on Anton Wilhelm Arppen kädenjälki ja osoitus taitavasta käsityöstä.
Vanhasta kirkosta on säilynyt myös kaksi vanhaa kirkkojen kelloa, Matareng ja Hietaniemi. Näiden kellon historialliset arvot ja ainutlaatuisuus ovat merkittävä osa kirkon identiteettiä. Ne toimivat kuin ajan aikakapselit, jotka kuljettavat meidät takaisin aikaan, jolloin kirkossa vietettiin jumalanpalveluksia.
Ylitornion kirkon sisustus on tyylikäs ja tarjoaa hengähdystauon kiireisen arkielämän keskellä. Sen taiteelliset yksityiskohdat tuovat kirkkoon ainutlaatuisen tunnelman.
Kirkkoon on kerätty useita taideteoksia, jotka välittävät uskonnon ja taiteen yhteyttä. Näiden teosten avulla kirkko toimii yhdistävänä voimana yhteisölle.
Alttaritaulu ja taideteokset
Alttaritaulu, vuodelta 1827, on Johan Gustav Hedmanin suunnittelema teos. Siinä kuvataan Jeesuksen ylösnousemusta. Alttaritaulun kaunis ja vaikuttava kuvataiteellinen ilme on upea esimerkki 1800-luvun taiteesta ja sen kuvataiteellisesta tyylistä.
Lasimaalaukset, jotka ovat Mirjam Kinosen ja Marjatta Lipposen suunnittelemia, lisäävät kirkon sisustukseen värien ja valon kiehtovuutta. Saarnastuolissa taas ovat Aarre Aaltosen reliefejä. Nämä kaikki taideteokset tekevät Ylitornion kirkosta paikan, jossa voi nauttia sekä uskonnollisesta vaikutuksesta että taiteesta ja sen välittävistä tunteista.
Kokonaisuuden kuva
Ylitornion kirkko on enemmän kuin vain rakennus. Se on historiallinen ja henkinen keskus, joka tarjoaa paikan ajattelulle ja meditaatioille. Se on rakennettu sitkeydellä ja yhteistyöllä, ja sen sisustus on upea esimerkki taiteesta ja uskosta.
Istumapaikkojen määrä, noin 550, osoittaa, että kirkko pystyy palvelemaan laajaa seurakuntaa. Kirkon urut on uusittu vuonna 2010 ja ne antavat kirkolle harmonian ja musiikin voiman. Kaikessa tässä näkyy kirkkojen pitkä historia ja vaikutus yhteisöön.
Ylitornion kirkon rakentaminen
Ylitornion kirkon rakentaminen tapahtui 1939-1940. Kirkon suunnitteli arkkitehti Gunnar Wahlroos. Rakentaminen viivästyi Talvisodan takia. Naisten työllä oli merkittävä rooli kirkon rakentamisessa. Uusi kirkko rakennettiin vanhan kirkon paikalle. Vanhasta kirkosta on jäljellä puinen kellotapuli, joka on vuodelta 1816-1819, ja se on Anton Wilhelm Arppen suunnittelema. Kirkossa on kaksi historiallista kirkkojen kelloa, Matareng ja Hietaniemi.
Kirkon sisustus ja ominaisuudet
Kirkossa on noin 550 istumapaikkaa. Alttaritaulu vuodelta 1827, jonka maalasi Johan Gustav Hedman, kuvaa Jeesuksen ylösnousemusta. Kirkon urut uusittiin vuonna 2010. Lasimaalaukset ovat Mirjam Kinosen ja Marjatta Lipposen suunnittelemia. Saarnastuolissa on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen reliefejä.
Seurakunta oli jaettu Ruotsin ja Suomen puolelle Haminan rauhansopimuksen jälkeen (1809). Vanhalla emäseurakunnalla oli kaksi kirkkoa, Matarenki ja Hietaniemi. Suomen puolelle rakennettiin uusi kirkko (1816-1818). Vanha kirkko oli kylmä ja sitä käytettiin vain vähän. Uuden kirkon rakentamisen Suomen puolella käynnistyi 1930-luvulla vanhan kirkon purkamisen jälkeen.
