
Ylikiimingin kirkko on ainutlaatuinen symboli paikkakunnan historiasta ja uskonnollisesta identiteetistä. Sen puinen rakenne, uskomaton taiteellinen herkkyys ja pitkä historia tekevät siitä kiehtovan kohteen sekä paikallisille että vierailijoille.
Tämä majesteettinen rakennus on paljon enemmän kuin vain kivestä ja puusta koottu ulkoasu. Se on tarina ihmisistä, yhteisöstä ja ajan virrasta. Ylikiimingin kirkon rakentaminen on ollut tärkeä ajanjakso kylän historiassa, ja se kuvastaa ajanhenkeä ja rakentamisen tapoja.
Rakennuksen taustat ja yksityiskohdat
Ylikiimingin kirkko, upea esimerkki puisesta ristikirkosta, nousi pylväskunnoilleen vuonna 1786. Sen ainutlaatuisuus piilee paitsi iässä, myös siinä, että se on erinomainen esimerkki ajan henkestä.
Rakentaminen tapahtui kappeliseurakunnan toimesta, mikä osoittaa yhteisöllisen sitoutumisen ja paikallisten varojen merkityksen. Myös se, että kirkko on valtakunnallisesti merkittävä, vahvistaa sen arvoa Suomen kulttuuriperinnön osana. Tämä puinen erivartinen kirkko on museoviraston luettelossa.
Suunnittelusta vihkimiseen
Kirkon suunnittelija, Pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf, jättää jännittävän kysymyksen: kuinka paljon suunnittelusta ja suunnittelijan taidosta on jäljellä kirkon ulkonäössä? Alkuperäisen piirustuksen puuttuminen tuo lisämaustetta mystiikkaa ja kiehtovuutta rakennuksen historiaan.
Vihkiminen vuonna 1788, vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun rakentaminen oli saatu päätökseen, kertoo meille paljon aikakauden rakentamisesta ja uskonnollisista rituaaleista. Tärkeää on myös muistaa, että rakennusmestarin nimi, Jacob Rijf, vahvistettiin vasta 1800-luvun lopulla. Tämä osoittaa, kuinka vaikeata on usein historiallisen dokumentaation kerääminen.
Sisustuksen ja tarinoiden rikas historia
Ylikiimingin kirkon sisustus on yhtä kiehtova kuin sen ulkonäkö. Alttaritaulun, jonka Gustav Holmqvist maalasi vuonna 1839, kuva ristiinnaulitusta Kristuksesta kietoo katsojan sisään. Näiden lisäksi kirkossa on myös muita alttaritauluja, jotka on maalattu 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa.
Urut, jotka kertovat myös tarinansa, ovat osa kirkkoa aina vuodesta 1890. Ne ovat kehittyneet läpi vuosien, ja nykyiset 21-äänikertaiset urut on rakennettu vuonna 1944 Kangasalan Urkutehtaassa. Urkurakentamo Tuomen, joka uudisti urut vuonna 1986, tuo lisäkerroksen kirkon historiaan ja rakentamisen vaiheisiin.
Muistomerkit ja kylän sydän
Kirkon vieressä sijaitseva hautausmaa ja sen muistomerkit ovat olennainen osa kirkon tarinaa. Kylän sydämessä sijaitseva kirkko on paikka, jossa on muistutettu kaatuneista Suomen sisällissodassa. Oskari Jauhiaisen suunnittelema sankarihautausmaan muistomerkki on paljastettu vuonna 1967. Suomen sisällissodan muistomerkit ovat vahva muistutus menneisyydestä ja ne antavat meille ymmärrystä ajanhenkestä.
Kirkon sisällä on runsaasti kuvia ja historiatietoja. Tämä antaa vierailijalle mahdollisuuden syventyä kirkon ja sen ympäristön historiaan. Ylikiimingin kirkko on enemmän kuin vain rakennus; se on paikka, jossa kylän historia ja uskonto kohtaavat.
Yhteenveto
Ylikiimingin kirkko on paljon enemmän kuin vain puinen rakennus. Se on tarina, joka ulottuu läpi vuosien ja kuvaa kylän uskonnollista ja sosiaalista elämää. Puinen erivartinen ristikirkko, valtakunnallisesti merkittävä ja kappeliseurakunnan toimesta rakennettu, näyttää meille uskomatonta yhteisöllisen työskentelyn ja yksilöllisen taidon yhdistelmää.
Kirkon sisustus, muistomerkit ja historia yhdessä muodostavat yhden ainutlaatuisen tarinan. Ajan myötä kirkko on toiminut sekä hengellisenä keskuksena että paikkakunnan tärkeänä historialliseksi muistomerkiksi. Se on paikka, jossa eri sukupolvet ovat kokeneet ja kokenevat edelleen.
Ylikiimingin kirkon yleiskatsaus
- Rakennusmateriaali: Puu
- Valmistumisvuosi: 1786
- Suunnittelija: Jacob Rijf (Pietarsaari)
- Istumapaikkoja: 550
- Merkitys: Valtakunnallisesti merkittävä, Museoviraston luettelossa
- Rakentaja: Kappeliseurakunta
- Suunnitelma: Alkuperäinen piirustus kadonnut
- Vihkiminen: 1788 (seuraavana kesänä)
- Hautausmaa: Kirkon vieressä
- Kellotapuli: 1700-luvun puoliväli, käytetty ruumishuoneena
- Muistomerkit: Sankarihautausmaan muistomerkki (Oskari Jauhiainen, 1967), Suomen sisällissodan muistomerkit
- Alttaritaulu: Gustav Holmqvist (1839), ristiinnaulitusta Kristuksesta
- Lisäalttaritaulut: Neitsyt Maria ja Kristuksen taivaaseenastuminen (peitetty 1897, uusittu 1986 Reijo Nissilän toimesta)
- Urut: Kaksiääniset (1890, Oulun lukkarinkoulusta), 21-äänikertaiset (1944, Kangasalan Urkutehdas, uusittu 1986, Urkurakentamo Tuomen)
- Lisätietoja: Kirkon sisäkuvia ja historiaa esitetty, Wikipedia-tynkkiaineisto kehitteillä.










