Joulu. Sana herättää meissä tunnelmia, muistoja ja perinteitä. Mutta mitä joulun taustalla todella piilee? Onko tämä juhla vain pakanallisten keskitalven juhlien omaksumaa juhlia kristillisen symboliikan kanssa? Tämä artikkeli tarjoaa uuden näkökulman joulun uskonnolliseen taustaan, haastamalla yleisesti hyväksyttyjä näkemyksiä.
Yleinen käsitys on, että joulu on peräisin pakanallisista juhlista, jotka on vain kristillistetty. Tässä artikkelissa esitetään kuitenkin vahva argumentti, jonka mukaan joulun juhlinta perustuu syvään kristittyyn uskoon.
Joulun päivämäärä, 25. joulukuuta, on syvällä yhteydessä varhaisen kristillisen teologiassa. Se ei ole vain omaksuttu satunnainen päivämäärä, vaan se on tarkasti valittu.
Varhaiset kristityt uskoivat, että tärkeät tapahtumat profeettojen historiassa tapahtuvat usein samana vuodenaikana. Jeesuksen kuolinpäiväksi laskettiin 25. maaliskuuta juliaanisen kalenterin mukaan. Yhdeksän kuukautta taaksepäin laskien saadaan 25. joulukuuta, joka siten symboloi Jeesuksen syntymää. Tämä perustuu varhaiseen ajatteluun, joka yhdisti profeettojen syntymän ja kuoleman samankaltaisiin aikaan.
Rabbiininen juutalaisuus ja profeettojen uskomukset
Rabbiinisessa juutalaisuudessa uskottiin, että suurten profeettojen syntymä ja kuolema tapahtuivat usein samana päivänä. Tämä ajatus oli syvällä yhteydessä varhaiseen kristittyyn ajatteluun.
Lisäksi, varhaiset kristityt omaksuivat ja sovelsivat paljon juutalaista ajattelua. Tämä yhteys, ja varhaisen kristillisen ajan uskonten ja ajatusten yhteensopivuus, korostaa joulun kristillisiä juureita.
Pakanallisten juhlien väitetty vaikutus: Onko se todella niin?
Usein esitetään hypoteesi, että joulu on peräisin pakanallisista aurinkojumalan juhlista. Mutta tämä teoria on heikosti perusteellinen.
Esimerkiksi “Voittamattoman auringon” juhla vietettiin vasta noin vuonna 274 jKr. Se ei siten voi olla joulun varhainen esiaste. Muilla aurinkokulttien juhlilla ei ole vakuuttavia todisteita varhaisen kristillisen ajattelun läheisestä yhteydestä. Tämän vuoksi, on tärkeää erottaa tosiasiat ja spekulaatiot. Huolellinen tutkimus osoittaa, ettei pakanallisilla juhlilla ole uskottavaa yhteyttä varhaiseen joulun syntymään.
Kirkko ja pakanalliset vaikutukset: Vähitellen omaksuttuja perinteitä
Varhainen kirkko ei omaksunut pakanallisten juhlien elementtejä ennen kuin kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto. Vasta sen jälkeen kirkko alkoi omaksua vähitellen pakanallisten juhlien tapoja ja perinteitä.
Tämä prosessi ei ollut suora omaksuminen, vaan pikemminkin vähitellen tapahtuva integrointi. Kristillisen kirkon pyrkimys oli tuoda uutta sisältöä ja kristillisiä arvoja, eikä vain omaksua pakanallista juhlintaa kokonaan.
Joulun merkitys kristillisen teologian valossa
Lopullisesti, joulun merkitys kristinuskossa juontaa juurensa Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Joulu on juhla Jeesuksen syntymästä, mutta se on syvemmin yhteydessä kristillisen uskon keskeiseen teologiaan.
Joulun vietossa on aina syytä pohtia sen syvempiä uskonnollisia merkityksiä ja olla tietoinen siitä, että joulun taustalla on kristillisen uskon perustavalla tapahtumalla, Jeesuksen syntymällä.
Joulu kristillinen juhla?
Joulu on kristillinen juhla, joka ei ole omaksunut pakanallisten juhlien elementtejä. Sen päivämäärä (25. joulukuuta) juontaa juurensa Jeesuksen kuolemanpäivään (pitkäperjantai) ja varhaisten kristittyjen uskomukseen, että merkittävät profeettojen tapahtumat tapahtuvat aina samana vuodenaikana. Varhaiset kristityt laskivat Jeesuksen syntymän päivämäärän Jeesuksen kuolemanpäivästä (juliaanisen kalenterin 25. maaliskuu) yhdeksän kuukauden päähän. Artikkeli kritisoi hypoteesia, jonka mukaan joulu on peräisin pakanallisten aurinkojumalan juhlista, ja väittää, ettei pakanallisten juhlien ja varhaisen kristillisen juhlinnan välillä ole vakuuttavia yhteyksiä. Varhainen kirkko omaksui vähitellen pakanallisten juhlien tapoja vasta kristinuskon tultua Rooman valtionuskonnoksi. Joulun sisältö on kuitenkin syvällisesti juurtunut kristillisen teologian kuoleman ja ylösnousemuksen ympärille.
