Tuusniemen kirkko on monimutkainen ja kiehtova rakennus, joka on pysynyt keskeisenä osana paikkakunnan historiaa läpi vuosikymmenten. Se on enemmän kuin vain paikka jumalanpalveluksiin, vaan elävä osa yhteisöä, joka on kestänyt ajan haasteita.
Tuusniemen kirkko on pystyhirsinen pitkäkirkko, joka on suunnitteluineen ja rakenteineen ainutlaatuinen. Sen muotoilu on perinteinen, mutta samalla kiehtova. Ernst Lohrmann suunnitteli upean kirkko-rakennuksen, ja Mikko Karjalahti toteutti sen vuosina 1864–1869. Pitkäkirkon tyypilliset ominaisuudet näkyvät selkeästi: kaksi leveää ja lähes täyskorkeaa sakaraa, monikulmainen lyhty keskellä sekä matalat satulakatot ja suorapäätteiset ikkunat. Kirkon sisällä on kolme pylväiden jakamaa laivaa ja tasakatot, lukuun ottamatta keskustan särmäkartiokupua. Tämä arkkitehtoninen hienous luo ainutlaatuisen tunnelman, joka koukuttaa kaikkia vieraita. Kuvittele itseään kirkon sisällä, ihaillen yksityiskohtia ja tuntien rakennuksen historian hengityksen.
Esimerkki: Ajattele, kuinka erilainen tunnelma syntyy matalissa satulakatoissa verrattuna korkeampiin kattoihin.
Toinen esimerkki: Kuvittele, kuinka sakarat ja lyhty yhtyvät muodostaen harmonisen kokonaisuuden.
Kirkon historia ja korjaukset
Tuusniemen kirkon historiaan kuuluvat merkittävät korjaukset, jotka osoittavat sitoutumista sen säilyttämiseen. Vuonna 1922 ja 1961–1963 tehdyt korjaukset vahvistivat kirkon rakenteita ja pitivät sen käyttökelpoisena myös tuleville sukupolville. Kirkossa on myös vanhempi tapuli, joka on vuodelta 1811 tai 1818. Erillinen kolminivelinen kellotapuli, rakennettu 1818, on toinen tärkeä osa kirkon kokonaisuutta. Sen kellot ovat vuodelta 1856 ja 1879. Nämä vanhat kellot kolahtavat ja muistuttavat meitä ajasta ja perinnöstä, jota kirkko edustaa.
Esimerkki: Voimme kuvitella, kuinka kirkon korjaukset ovat olleet välttämättömiä ylläpitämään sen käyttökelpoisuutta ja hienoista yksityiskohdista huolehtimista.
Toinen esimerkki: Voimme kuvitella, kuinka vanhat kellot kaiuttavat historiallista kuuloa.
Tuusniemen kirkko on varsin tilava. Sen pinta-ala on 705 neliötä, ja se tarjoaa istumapaikkoja 820 hengelle. Tämä tekee siitä sopivan monenlaisiin tilaisuuksiin. Kirkon sisällä on hienoa taidetta, kuten alttaritaulun “Ristiinnaulittu”, jonka on maalannut apteekkari J. W. E. Petersén vuonna 1923. Kirkko on vahva yhteisön keskus. Nykyiset urut ovat vuodelta 1990 ja ne ovat 20-äänikertaisia. Urut lisäsivät merkittävästi kirkon musiikillista panosta.
Esimerkki: Kuvittele, kuinka iso ryhmä ihmisiä voi asettua kirkon penkeille.
Toinen esimerkki: Ajattele, kuinka tärkeää alttaritaulu on kirkon sisustuksessa.
Loppusanat
Tuusniemen kirkko on upea esimerkki arkkitehtuurista ja historiasta. Se on enemmän kuin vain rakennus; se on yhteisö. Sen historia on rikastettu merkittävillä korjauksilla ja taiteellisilla yksityiskohdilla. Kirkko on elävä osa Tuusniemen yhteisöä, ja se on varmasti edelleen monille tärkeä kohtaamispaikka, joka kerää ihmisiä jaettuun kokemukseen.
Tuusniemen kirkon ominaisuudet ja historia
Tuusniemen kirkko on pystyhirsinen pitkäkirkko, jonka suunnitteli Ernst Lohrmann ja rakensi Mikko Karjalahti vuosina 1864–1869. Rakennuksessa on tyypillinen pitkäkirkolle ominainen muotoilu kahdella leveällä ja lähes täyskorkea sakaralla ja monikulmaisella lyhdyn keskellä. Katot ovat matalia satulakattoja ja ikkunat suorapäätteisiä. Kirkossa on kolme pylväiden jakamaa laivaa ja tasakatot, lukuun ottamatta keskustan särmäkartiokupua.
Kirkon historiassa on merkittäviä korjauksia vuosilta 1922 ja 1961–1963. Olemassa on myös vanhempi tapuli (1811 tai 1818). Erillinen kolminivelinen kellotapuli on rakennettu 1818 ja sen kellot ovat vuodelta 1856 ja 1879.
Kirkko on varsin tilava: sen pinta-ala on 705 neliötä ja istumapaikkoja 820 hengelle. Alttaritaulu “Ristiinnaulittu” on maalannut apteekkari J. W. E. Petersén 1923. Nykyiset urut ovat vuodelta 1990 ja ne ovat 20-äänikertaisia.
