Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on yksi Suomen arvokisasta keskiaikaisista kivikirkoista. Sen ainutlaatuinen historia ja arkkitehtuuri tekevät siitä kiehtovan kohteen tutkittavaksi. Kirkon keskiaikaiset yksityiskohdat ja niiden säilyminen läpi vuosisatojen ovat upeita esimerkkejä menneisyydestä.
Rakennuksen upea historia on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Se on paitsi kiehtova rakennus, myös merkittävä osa Pyhtään paikallista historiaa. Tässä artikkelissa perehdymme syvemmin tämän historiallisen kirkon saloihin ja sen merkitykseen yhteiskunnassa.
Keskiaikainen arkkitehtuuri ja rakennushistoria
Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on upeasti säilynyt esimerkki keskiaikaisesta kivikirkosta. Sen on arveltu olevan saksalaisen pernanmestarin suunnittelema. Rakennustyöt täydentyivät noin 1460-luvulla, mikä luo meille kuvan ajan henestä. Valkoiseksi rapattu pinta antaa kirkkolle tyypillisen keskiaikaisen ulkonäön.
Kirkon kolmilaivainen kirkkosali on tyypillinen keskiaikaisille kirkoille. Se on rakennettu ajatuksella, joka korostaa kirkon sisätilojen suuruutta ja jotta kirkkosali säilyttäisi sen kauneuden pitkään. Korkeat ja kapeat pylväät luovat tunnelmallisen tunnelman, ja alkuperäiset holvi- ja seinämaalaukset kertovat enemmän siitä, miltä kirkko näytti aikoinaan. Harvinaiset tiilisauvastot ikkunoissa ovat lisämaustetta tämän keskiaikaisen kirkon ainutlaatuisuuteen. Esimerkiksi tiilisauvastot olivat yleisiä asuin- ja kaupunkipientöjen ikkunoissa.
Kirkon sisätilat ja esineistö
Pyhtään Pyhän Henrikin kirkon sisätilat ovat täynnä historiallista arvoa. Alkuperäiset seinämaalaukset, jotka ovat valitettavasti peitetty myöhempien vuosien aikana, antaisivat arvokasta tietoa aikakaudesta. Upeat puuveistokset, kuten niitä, jotka kuvaavat Pyhää Henrikkiä, lisäävät kirkon arvoa. Ne ovat todellista taidetta, ja ne on säilytetty huolitelusti.
Alttaritaulu “Kristus Emmauksessa”, vuodelta 1848, on toinen merkittävä esine. Auguste Joseph Desarnodin maalauksen kauneus ja merkitys korostavat kirkon merkitystä. Hautakapelliksi muutettu osa kirkon asehuoneesta antaa kuvan siitä, kuinka rakennus on muuttunut ajan myötä. Tämä muutos on hyvin erinomainen esimerkki siitä, kuinka rakennus on säilynyt ja samalla sopeutunut uusiin käyttötarpeisiin.
Kirkkosillan historia on yhtä kiehtova kuin kirkon omat. Puinen kirkkosilta on kokenut monia uudistuksia ja muutoksia. Kirkkoherra Bergströmin polttama silta 1788-90 sodan jälkeen korostaa kirkon ja sillan merkitystä paikkakunnalle. Sodankostot, kuten venäläisten pappilan ja ruotsalaisten kirkkoherran vangitseminen, ovat osa kirkon historiaa ja lisäävät sen merkittävyyttä.
Nykyinen silta on uudistettu versio alkuperäisestä. Vanha laituri kirkkosillan vieressä ja Pyttis-niminen matkustajalaiva antavat kuvan kirkon merkityksestä paikkakuntana. Tiekirkko-käyttö kesällä on esimerkki sopeutumisesta ajan myötä, ja myös aukioloajat ja osoite korostavat kirkon nykyistä käyttöä ja sijaintia.
Pyhtään pyhän Henrikin kirkko – usein kysytyt kysymykset
Mikä on Pyhtään pyhän Henrikin kirkon historia?
Pyhtään pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on rakennettu noin 1460-luvulla. Se on yksi Suomen kauneimmista keskiaikaisista kivikirkoista, ja se on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä muodossaan. Kirkko on omistettu Pyhälle Henrikille. Sen arkkitehtuuri on todennäköisesti saksalaisen pernanmestarin suunnittelema. Kirkon asehuone muutettiin myöhemmin hautakappeliksi ja sitä on kunnostettu ja muokattu eri aikoina. Kirkon kirkkosilta on vanha ja puinen, ja se on kokenut useita uudistuksia ja on myös poltettu. Kirkon vieressä on vanha laituri, jolla on ollut tärkeä rooli Pyhtään vesiliikenteessä. Lisäksi kirkko on toiminut tiekirkkona kesällä.
Mikä on kirkon arkkitehtuuri?
Kirkko on valkoiseksi rapattu ja kalkittu harmaakivirakenteinen kolmilaivainen kirkkosali, jossa on korkeat ja kapeat pylväät. Kirkossa on säilynyt alkuperäisiä keskiaikaisia holvi- ja seinämaalauksia sekä puuveistoksia. Ikkunoissa on erittäin harvinaisia tiilisauvastot. Alttaritaulu “Kristus Emmauksessa” on vuodelta 1848 ja sen on maalannut Auguste Joseph Desarnod. Kellotapuli on 1820-luvulta ja rakennettu Intendentinkonttorin piirustusten mukaan.
Mitä tietoja kirkon historiasta on saatavilla?
Kirkon historiasta tiedetään, että se on keskeinen kohta Pyhtään asutushistoriassa. Se sijaitsee Pyhtään keskustassa, Kymijoen Pyhtäänhaaran ja Suuren rantatien risteyksessä. 1700-luvun lopulla Venäläiset polttivat pappilan ja ruotsalaiset vangitsivat kirkkoherran. Myös kirkkoherra Bergström poltti kirkkosillan 1788-90 sodan jälkeen. Kokkolaan on rakennettu pienoiskokoinen kopio Pyhtään kirkosta, joka on Suomen pienin kivikirkko.
