Jyväskylän Palokan kirkko on merkittävä esimerkki modernista kirkkoarkkitehtuurista, joka on läpikäynyt merkittäviä uudistuksia pitkän historian aikana. Rakennuksen alkuperäinen muoto ja sen seuraukset sekä jatkokehitys ovat kiehtovia ja antavat ainutlaatuisen kuvan ajan kulumisesta ja yhteiskunnan muutoksista.
Kirkon arkkitehtoniset ominaisuudet ja laajennukset ovat vaikuttaneet sekä suunnittelun että toiminnan näkökulmasta. Nämä muutokset ovat luoneet entistä monipuolisemman ja ajankohtaisemman tilan jumalanpalveluksille sekä seurakunnan muulle toiminnalle.
Kirkko, joka kasvaa mukanaan seurakuntaa
Palokan kirkko on esimerkki uudistetun ja laajennetun rakennuksesta. Se alkoi itsenäisestä, tarkasti harkitusta suunnittelusta ja on ajan kuluessa sopeutunut seurakuntansa tarpeisiin. Tämä on todellakin merkittävä asia, sillä kirkko, erityisesti paikka hengellisyyden harjoittamiseen, on aina oltava ajan tasalla. Se on paikka, joka palvelee ihmisiä ja heidän hengellisiä tarpeitaan, ja sitä on tarkasteltava aina uudelleen ja uudelleen ja muokattava tätä tarkoitusta palvelemaan.
Alkuperäinen rakennus, joka valmistui 1978, oli jo itsessään modernia arkkitehtuuria. Se antaa meille kuvan ajasta, jolloin kirkkoarkkitehtuurissa alettiin kokeilla uusia muotoja ja materiaaleja. Se, miten tämä alkuperäinen suunnittelu on ajan saatossa sopeutunut ja kehittynyt, on merkittävä osa sen tarinaa.
Uudistettu 1999 – laajennettu kirkko
Vuonna 1999 Palokan kirkko läpikävi merkittävän uudistuksen, jolloin se laajennettiin ja muokattiin Jorma Tepon arkkitehtitoimiston suunnittelun mukaisesti. Tämä uudistus on osoitus siitä, että jopa modernit rakennussuunnitteluajat voivat mukautua ja sopeutua uuteen. Esimerkiksi kellotornin korottaminen on selvä esimerkki tästä. Uuden tornin ja uusien kellojen asentaminen on osoitus siitä, miten suunnittelu voi vastata uudelleen syntyneisiin tarpeisiin.
Laajennus merkitsi paitsi lisää tilaa, myös uusia toimintoja. Kirkkoarkkitehtuuri, vaikka se onkin hengellinen rakennus, tarvitsee sopeutua ja kasvaa ihmisten kanssa. Uuden kirkkotilarakenteen tulisi olla tarkoitettu täydentämään ihmisten kokemuksia, ei ole este monimutkaisille rakennekokoonpanoille.
Vaaleanharmaasta vinosuuntaisesta uudisosasta on tullut osa kirkon ulkonäköä ja toimintoja. Se osoittaa kirkkoarkkitehtuurin kyvyn kehittyä ja vastata sekä hengellisiin että sosiaalisiin tarpeisiin. Uusien toimintojen, kuten lasten tilan ja kerhotilojen, lisääminen on osoitus siitä, että kirkko ei ole vain hengellinen keskus, vaan myös seurakunnan yhteiskunnallinen keskus.
Esimerkiksi lasten tila on selvä osoitus siitä, miten kirkko pyrkii sopeutumaan uusiin tarpeisiin ja yhteiskunnan muutoksiin. Se on osoitus siitä, miten kirkko voi olla yhteydessä uusiin sukupolviin ja tarjota uusia toiminnallisia tiloja.
Lisää ominaisuuksia
Kirkon kellojen soittaminen virren “Oi kuinka ihana on huonees Jumala” on kiehtova esimerkki siitä, miten kirkko integroidaan yhteiskuntaan. Se on esimerkki siitä, miten merkittävä rooli on kirkon arkipäivän ja hengellisen elämän yhteydessä. Harkitse esimerkiksi, miten erityinen on, kun kirkko yhteydessä yhteiskuntaan, ja muistuttaa meitä ja auttaa meitä monella aistien tasolla.
Uuden tilan muoto ja ominaisuudet ovat jotain, mikä on nähtävissä ja kokemassa. Ominaisuudet ja rakenne on suunnittelun ja toteutuksen tulos, joka on ajan myötä kasvanut ja sopeutunut siten, että se on ajan kuluessa mukava ja toimiva.
Palokan kirkko – Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Palokan kirkon suunnittelija ja valmistumisvuosi?
Antti Eskelinen, 1978.
Milloin ja kuka laajensi ja uudisti kirkkoa?
Jorma Tepon arkkitehtitoimisto 1999.
Mitä merkittäviä muutoksia uudistus toi?
Kellotornin korottaminen ja uusien kellojen asentaminen (soittaa “Oi kuinka ihana on huonees Jumala”), kirkkosalin laajentaminen vinosuuntaisella osalla, lasten tilan lisääminen ja kerho- ja toimistotilojen peruskorjaus sekä lapsille oma sisäänkäynti ja eteinen.
Kuinka monta istumapaikkaa kirkkosalissa on nykyään?
350.
Mikä on kirkon urkujen valmistaja ja ominaisuudet?
Kangasalan urkutehdas, 12-äänikertainen.
Kuka on suunnitellut kirkkotekstiilit ja saavutukset?
Aino Kajaniemi, vuoden tekstiilitaiteilijan tunnustus 2010.
