Pääsiäinen on kristillinen juhla, joka vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Se on vanhin ja merkittävin kristillinen juhla, jonka juuret ulottuvat 100-luvulle. Tämän merkittävän juhlan ympärillä pyörii monia perinteitä, sekä kristillisiä että esikristillisiä.
Pääsiäisen päivämäärän määrittää kevätpäiväntasauksen jälkeinen täysikuu. Tämän vuoksi pääsiäispäivä vaihtelee vuosittain 22. maaliskuuta – 25. huhtikuuta. Tämä tekee pääsiäisestä ainutlaatuisen juhlan, joka joka vuosi sopii erilaiseen kevään aikaan.
Pääsiäisen juhlintaperinteet juontavat juurensa jo varhaiseen kristillisyyteen. Pääsiäisen alkuperä on hepreankaalaisessa Pesah-juhlassa, joka merkitsee paastosta vapautumista ja kevään saapumista. Suomen kielen sana “pääsiäinen” viittaa paastosta pääsemiseen, kuolemasta elämään siirtymiseen tai talvesta pääsemiseen. Eri kielillä on erilaisia nimityksiä, jotka usein liittyvät paaston päättymiseen ja kevään juhliin.
Pääsiäisen hiljainen viikko sisältää erityisiä seremonioita ja rituaaleja. Hiljainen viikko keskittyy Kristuksen kärsimykseen ja huipentuu pitkäperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Tämä on aika, jolloin kirkot ja yksilöt muistavat Jeesuksen uhria ja kärsimystä. Suomessa pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja maanantai ovat kansallisia pyhäpäiviä.
Pääsiäisen symboliikka ja perinteet
Pääsiäinen on paljon enemmän kuin vain pyhäpäivä – se on juhla, jossa eri symbolit välittävät kevään saapumista ja luonnon heräämistä. Jänis ja muna ovat hedelmällisyyden ja kasvun symboleja, ja ne ovat edelleen läsnä pääsiäiskuvastossa. Myös narsissit ja pajunkissat ovat symboleja heräävästä elämästä.
Erilaisia perinteitä ja tapoja vietetään eri puolilla maailmaa. Suomalaiseen pääsiäiseen kuuluu esimerkiksi mämmi, pääsiäismunien maalaaminen, pajunvitsoilla virpominen, sekä rairuohon kasvattaminen. Nykyisin suklaamunat ovat myös tärkeä osa pääsiäistä. Nämä kaikki perinteet ovat osa tätä kevään juhlaa, joka yhdistää uskon ja perinteisiä tapoja.
Pääsiäisen eri näkökulmat
Vaikka pääsiäinen on kristillinen juhla, sen taustalla on myös esikristillisiä perinteitä. Nämä perinteet juhlivat kevään saapumista ja luonnon heräämistä. Jehovan todistajat eivät vietä pääsiäistä, koska heidän mukaansa se perustuu pakanallisiin kevätjuhliin ja hedelmällisyyden symboliikkaan. Tämä osoittaa, kuinka eri uskonnot ja kulttuurit voivat suhtautua samankaltaisiin juhliin eri tavalla.
Pääsiäisen päivämäärä määräytyy kirkollisten taulukoiden mukaan, ei tähtitieteellisesti. Taulukot perustuvat 19 vuoden jaksoon ja käyttävät kevätpäiväntasausta ja täysikuuta määritellessään pääsiäispäivän. Tämän vuoksi pääsiäisen päivämäärä voi vaihdella. Ortodoksiset kirkot käyttävät edelleen juliaanista kalenteria pääsiäisen laskemisessa, mikä johtaa erilaisiin päivämääriin kuin länsimaisissa kirkkoissa. Tämä osoittaa, kuinka historia ja eri perinteet vaikuttavat juhlapäivän määrittelyyn.
Pääsiäinen ja sen vietostapa
Pääsiäiseen kuuluu monia erilaisia tapoja juhlia. Kirkoissa vietetään erityisiä seremonioita ja rituaaleja hiljaisen viikon aikana. Hiljaisen viikon eri päivien nimitykset vaihtelevat eri kristillisten perinteiden välillä ja kirkkojen rituaalit voivat vaihdella. Pääsiäisyön messu on kristikunnan tärkein jumalanpalvelus, jossa pääsiäispaasto päättyy ja ylösnousemus juhlitaan.
Pääsiäisperinteisiin kuuluu askartelu, koristelu, tiettyjen ruuan syönti sekä musiikkikonsertit. Suomalaiseen pääsiäiseen kuuluu myös perinteisesti virpominen sekä eri ruokien, kuten mämmin, käyttö. Nykyisin suklaamunat ovat myös osa pääsiäistä. Nämä perinteet ovat tärkeä osa pääsiäisen vietoa ja ne vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa.
Pääsiäinen – usein kysyttyjä kysymyksiä
Mitä pääsiäinen on?
Pääsiäinen on tärkeä kristillinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Se vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, ja päivämäärä vaihtelee vuosittain.
Mikä on pääsiäisen merkitys?
Pääsiäinen juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta ja on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla. Se juontaa juurensa 100-luvulle.
Milloin pääsiäinen vietetään?
Pääsiäisen päivämäärä määräytyy kirkollisten taulukoiden mukaan, ei tähtitieteellisesti. Se perustuu 19 vuoden jaksoon ja kevätpäiväntasaukseen sekä täysikuuta ja on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Se voi olla 22. maaliskuuta – 25. huhtikuuta.
Mikä on Hiljainen viikko?
Hiljainen viikko edeltää pääsiäistä ja keskittyy Kristuksen kärsimykseen, huipentuen pitkäperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään.
Mitä tapahtuu Kiirastorstaina?
Kiirastorstaina muistellaan viimeistä ateriaa opetuslasten kanssa, jota kutsutaan ehtooliksi. Tärkeää on Jeesuksen käsky yhteisestä aterioinnista ja ehtoollisen viettämisestä. Ehtoollisessa on kaikki opetuslapset. Jeesuksen vangitseminen, Pietarin pettäminen ja Jeesuksen kuulustelut ylipapin talossa käsitellään. Kirkossa Kiirastorstain messussa on merkittäviä rituaaleja. Messun jälkeen urut vaiennetaan, kynttilät sammutetaan ja alttarit riisutaan ja verhotaan mustaan.
